Järjestödigi-kartoitus 2022

Järjestödigi-kartoitus selvitti viidettä kertaa suomalaisen järjestökentän kehitystä digitalisaation hyödyntämiseen, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Tulosten vuosivertailun ja monipuolisen vastaajaryhmän myötä kartoitus tarjoaa runsaasti tietoa ja vinkkejä aihepiiristä. Kartoitusta on tehty vuodesta 2017 lähtien.

Tänä vuonna tuloksissa on nähtävillä niin pandemia-ajan vaikutukset kuin sosiaalisen median käytön muutokset viestintätapojen kehittyessä. Kartoituksen tekemisen sykli vaihdettiin nyt ensimmäistä kertaa vuosittaisesta joka toinen vuosi tehtävään, mikä mahdollistaa muutosten havaitsemista entistä paremmin.

Tästä artikkelissa kerromme Järjestödigi-kartoituksen kaikkien osa-alueiden tulokset tiivistettynä. Aihepiirit ovat seuraavat:

kyselyn vastaajat
digitalisaatio järjestöissä
digiosaaminen
järjestöviestintä
järjestösome
haastavat keskustelutilanteet ja häirintä
tulevaisuus

Kyselyn vastaajat 2022

Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 571 järjestötoimijaa (2017 & 2018: 383 vastaajaa, 2019: 479 vastaajaa, 2020: 504 vastaajaa). Vastaajissa oli 137 valtakunnallista, 56 alueellista toimijaa tai piiriä ja 378 paikallista yhdistystä.

Vastaajien joukossa oli edustettuna lähes kaikki järjestöjen toimialat. Eniten vastaajia oli sote-järjestöistä, ammatillisista yhdistyksistä, eläkeläis- ja veteraanijärjestöistä sekä urheilu-, vapaa-ajan ja harrastusyhdistyksistä.

Vastaajat olivat järjestörooliltaan eniten luottamushenkilöitä, johtajia ja viestijöitä. Tämä vastaa pitkälti myös aiempien vuosien vastaajaprofiilia.

Digitalisaatio järjestöissä

Teknologia on vahvasti mukana järjestöjen arjessa. Kysyimme, missä toiminnoissa järjestöt hyödyntävät verkkoa ja teknologiaa sekä missä suurimmat hyödyt koetaan.

Monilla järjestöillä digitalisaatio on arkipäiväistynyt osaksi päivittäistä toimintaa, mutta järjestöjen välillä on toki eroja. Neljän kärki on kuitenkin selkeä: Teknologiaa hyödynnetään eniten sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, kokoustamisessa sekä hallitustyöskentelyssä. Sisäisen viestinnän mainitsi peräti 85 % ja kokoustamisen 75 % vastaajista.

Järjestöjen toiminta vaihtelee. Vaikka hanketyö, varainhankinta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai vapaaehtoisten johtaminen eivät sisälly kaikkien järjestöjen toimintaan, näissäkin toimissa noin neljäsosa hyödynsi teknologiaa.

Näyttää vahvasti siltä, että pandemia-aikana omaksutut etäkokous- ja etätyökäytännöt ovat tulleet jäädäkseen. Verkkoon siirtyneet kokoukset ja koulutukset ovat helpottaneet aikataulutusta, laajentaneet osallistujakuntaa ja tuoneet resurssisäästöjä sekä ajankäyttöön että matkakustannuksiin.

Hallitustyöskentelyn moni mainitsi siirtyneen täysin verkkoon. Digitaaliset kanavat niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä ovat keskeisessä roolissa.

Vahvuudet ja esteet

Näkemys, johtaminen ja asenteet edistävät, mutta resurssit hidastavat järjestöjen digikehitystä. Lähes 80 % arvioi, että näkemyksellisyys edistää hyvin tai ainakin jonkin verran järjestön mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa toiminnassaan. Johdolla on keskeinen rooli järjestön toiminnan ohjaamisessa.

Johtaminen nähtiin selvästi enemmän teknologian hyödyntämistä edistävänä kuin estävänä tekijänä. Vuosi vuodelta asenteet ovat pienempi hidaste teknologian hyödyntämiselle. Reilu kolmasosa koki asenteiden olevan hidaste tai suuri este 2022, mikä on lähes kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2020.

Resurssihaasteet eivät ota järjestöissä väistyäkseen. Sekä taloudelliset että henkilöresurssit hidastava digikehitystä puolella järjestöistä.

Datan hyödytäminen

Muuttuvassa toimintaympäristössä tieto ja osaaminen ovat lisääntyvässä määrin tärkeitä tekijöitä uudistumiselle ja menestymiselle. Myös järjestöjen on hyvä tunnistaa, mitä tietovarantoja heillä on käytössään, mitä muiden toimijoiden dataa on tarjolla ja mitä hyötyä omista tietovarannoista voisi olla muille toimijoille niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Tietoa kerättiin ensisijaisesti oman toiminnan kehittämiseksi. Valtakunnallisten järjestöjen vastaajista lähes 84 %, alueellisista 76 % ja paikallisista 63 % vastasi tietoa kerättävän tähän tarkoitukseen. Rahoittajia varten tietoa keräsi 45 %. Ostettuja tietoaineistoja käytti aniharva, mutta avoimesti saatavilla olevia aineistoja kuten tilastoja ja toimialan muita aineistoja hyödynsi 64 %.

Saavutettavuus

Järjestöistä 64 % ottaa saavutettavuusasiat verkossa huomioon. Joka viides järjestö kiinnittää saavutettavuuteen huomioita, vaikka digipalvelulaki ei heitä velvoittaisikaan. Saavutettavuuteen kiinnitetään eniten huomiota verkkopalveluiden sisällöissä, verkkosivujen kehittämisessä sekä sosiaalisessa mediassa.

Digiosaaminen järjestöissä

Teknologian hyödyntäminen edellyttää monenlaista osaamista. Yli 50 % sanoo osaamisen edistävän, mutta monille se on edelleen suuri este tai vähintään hidaste hyödyntämiselle.

Digiosaamisen alueet

Osaamisessa viime vuosien digiloikka näkyy selkeimmin verkkokokousosaamisen vahvistumisena. Verkkokokousten järjestämisessä osaaminen on lisääntynyt kohisten. Vaikka pandemian vaikutukset näkyivät Järjestödigin tuloksissa jo edellisellä kerralla syksyllä 2020, kasvu tällä osaamisen alueella on jatkunut edelleen.

Lähikohtaamisten merkitys on kuitenkin järjestöissä suuri. Monet pyrkivät järjestämään kokouksia ja tapahtumia hybridimallilla, mikä puolestaan asettaa uusia haasteita osaamiselle. Tietoturva ja -suoja on monilla jo hallinnassa, mutta osaamista tarvitaan edelleen lisää.

Webinaareja ja verkkokoulutuksia on hyödynnetty sekä oman osaamisen kartuttamisessa että mm. vapaaehtoisten ja jäsenistön kouluttamisessa.Osaaminen näillä osa-alueilla on valtakunnallisissa järjestöissä vahvempaa kuin pienemmissä järjestöissä. Pandemian myötä verkkokoulutusten ja webinaarien rooli osana toimintaa vaikuttaa kasvaneen.

Digituki

Järjestöt antavat ja tarvitsevat digitukea. 56 % ei tarjoa digitukea, 10 % tarjoaa digitukea sitä tarvitseville järjestöjäsenyydestä riippumatta, 21 % oman oman järjestön tai sen jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja 16 % omille jäsenyhdistyksilleen.

Järjestön tarvitseman tuen näkökulmasta ihan kaikki digitukea tarvitsevat eivät sitä saa (7 %). Digitukea itse saavilla organisaatioilla tuen antajana on usein ulkopuolinen asiantuntija. Tukea hankitaan esimerkiksi maksullisena IT-tukena tai sitä on saatavilla järjestelmätoimittajilta, asiantintijaverkostoilta, muilta järjestöiltä tai kattojärjestöltä.

Osaamismerkit

Järjestödigissä on nyt kolmesti selvitetty osaamismerkkien käyttöä järjestöissä. Järjestöjen piirissä osaamismerkkien yleinen tunnettuus sekä itse osaamismerkkejä vastaanottaneiden osuus kasvaa pikku hiljaa.

Järjestöviestinnän kehitys

Järjestöviestinnän osiossa kysyttiin, miten viestintää suunnitellaan eri kokoisissa yhdistyksissä. Tulosten perusteella suunnitelmat ja strategiat eivät ole jalkautuneet kunnolla osaksi järjestöjen toimintaa, sillä alle puolet järjestöistä tekee niitä viestintään, sosiaaliseen mediaan ja digitalisaatioon liittyen. Valtakunnallisissa järjestöissä suunnitelmia ja strategioita tehdään aktiivisemmin kuin paikallisissa ja alueellisissa yhdistyksissä.

Viestintäkanavat

Ulkoisen viestinnän kanavia tarkastellessa on nähtävissä, että blogien käyttö järjestöissä on vähentynyt, kun taas podcastien suosio on noussut. Podcasteja tehdään edelleen hieman blogeja vähemmän, mutta mikäli trendit jatkuvat samanlaisena, podcastit saattavat tulevissa kartoituksissa ohittaa blogit.

Myös verkkokokous- ja webinaarialustoja sekä kokouksiin ilmoittautumisen mahdollistavia työkaluja käytetään tänä vuonna enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Sosiaalisen median kanavista Facebook on edelleen suosituin järjestöjen käyttämä kanava: 76 %:lla järjestöistä on oma Facebook-sivu. Myös WhatsAppia, Instagramia, YouTubea ja LinkedIniä käytetään aktiivisesti. Muita sosiaalisen median kanavia on käytössä, mutta vain muutamilla järjestöillä. Esimerkiksi TikTokia käyttää 5 % järjestöistä.

Mainonta

26 % järjestöistä tekee mainontaa somessa. Osuus on laskenut vuodesta 2019, jolloin mainontaa somessa teki 34 % vastaajista. Somemainonta on kuitenkin suosituin mainonnan muoto järjestöissä tällä hetkellä. Muut seuraavaksi suosituimmat mainonnan tavat järjestöissä olivat painetut lehdet (18%), sponsoroinnit (6%) ja hakukonemainonta (5%).

Somen käytön syyt ja onnistumiset somessa

Järjestöt käyttävät sosiaalista mediaa siksi, että ne haluavat tiedottaa ja kertoa toiminnastaan, tavoittaa kohderyhmänsä ja lisätä näkyvyyttään. Lisäksi yleisimmissä somen käytön syissä korostui aiempien vuosien tapaan toiminnan, tapahtumien ja tuotteiden markkinointi.

Monella järjestöllä sosiaalinen media tukee viestintää, ja osalla sosiaalinen media on tärkeä osa itse toimintaa. Somekanavilla järjestetään tapahtumia esimerkiksi nuorille, ja ne saattavat tavoittaa ihmisiä fyysisiä tapahtumia paremmin.

Kokonaisuudessaan huomaa, että sosiaalinen media on jalkautunut kiinteäksi osaksi järjestöjen toimintaa: 94 % järjestöistä sosiaalinen media on käytössä ainakin jollain tavalla.

Somen haasteet ja verkkohäirinnän kohtaaminen järjestöissä

Järjestöviestinnän osiossa kysyimme järjestöjen kohtaamista haasteista sosiaalisen median suhteen. Lisäksi ensimmäistä kertaa selvitimme yksityiskohtaisemmin, paljonko järjestöt kohtaavat haastavia keskustelutilanteita tai suoranaista häiriköintiä verkossa ja somessa.

Somen haasteet

Järjestösomen haasteissa toistuivat aiempinakin vuosina esiin nousseet asiat. Ajan, tekijöiden ja osaamisen puute oli monelle haaste somen käytössä. Toisaalta taas osa vastaajista totesi, että somesta ei joko tavoiteta haluttuja kohderyhmiä tai että oma jäsenistö somea ei käytä. Suunnitelmallisuutta ja strategista tekemistä kaivattiin niin paikallis- kuin liittotasolla lisää.

Haastavat keskustelut ja häirintä

39% vastaajista ilmoitti, että ovat järjestössään kohdanneet haastavia keskustelutilanteita tai häiriköintiä verkossa ja somessa. 53% ilmoitti puolestaan, etteivät ole varautuneet kysyttyihin tilanteisiin millään lailla. Varautumiskeinoissa korostuivat hyvän keskustelukulttuurin vahvistamispyrkimykset omalla viestinnällä ja erilaisten haastavaa keskustelua herättävien tilanteiden tunnistaminen.

Haastavia keskustelutilanteita tai häiriköintiä kohdattiin valtakunnallisissa järjestöissä enemmän kuin paikallisissa. Eniten tilanteet olivat negatiivista kommentointia järjestön itse tekemissä somejulkaisuissa, kriittistä arvostelua järjestöä kohtaan somessa yleisesti tai paikkansa pitämättömän tiedon jakamista järjestöstä. Vain murto-osa vastanneista oli kohdannut maalittamista tai rikosilmoitusta vaativia tilanteita.

Järjestödigin tulevaisuus

Tulevaisuuden näkymissä yhteistä oli, että digikehityksen arveltiin muutamaa poikkeusta
lukuun ottamatta etenevän vääjäämättä. Työ- ja toimintakulttuurin muutos on pysyvää. Digikehityksen kelkkaan pääseminen ja siinä pysyminen on järjestöille elinehto. Toiset näkivät tulevaisuudessa huolenaiheita, kun painottivat mahdollisuuksia.

Korona-aika haastoi järjestöt ajattelemaan uudella tavalla ja kokeilemaan epätavanomaisiakin tapoja toimia. Järjestödigi-kartoituksen tulosten perusteella näyttää siltä, että kokeilemisen kynnys on nyt reippaasti ylitetty. Vastausten perusteella uskaltaa sanoa, että järjestöissä ollaan avoimempia uusille ideoille ja toimintatavoille

Järjestödigiä tekevät yhteistyössä TIEKE ry, Viestintä-Piritta Oy ja Vitec Avoine Oy. Kartoitus tehtiin syksyllä 2022 viidettä kertaa. Kartoitukseen kertyi 571 vastausta eri kokoisista järjestöistä ja yhdistyksistä ympäri maata.